Kalapaikat

5,26 kg hauki Hervantajärvestä

Muutitko juuri Tampereelle etkä tiedä missä voisit kalastaa? Seuraavaan listaan on koottu muutamia paikkoja mistä voit aloittaa. Tuoreimmat ottipaikkavinkit saat tietenkin osallistumalla Muikun toimintaan ja utelemalla kalapaikkoja wanhoilta jäseniltä.

 

Hervanta

Hervanta ei varsinaisesti ole mikään kalaparatiisi, vaikka siellä monta järveä onkin. Tuurilla ja kovalla yrityksellä näistä järvistä on kuitenkin mahdollista saada kalaa. Lisäksi nämä järvet ovat niin lähellä, että autotonkin kalastaja tavoittaa ne helposti kävellen tai fillarilla.

Ahvenisjärvi

Tämä keskellä hervantaa sijaitsevä lätäkkö ei ensisilmäyksellä näytä kovinkaan otolliselta kalapaikalta. Ahvenisjärvestä voi kuitenkin saada haukien, ahventen ja särkien lisäksi myös kirjolohia. Joka kevät Tampereen kaupunki istuttaa sinne pienen määrän (~100 kg) kirjolohia. Pienestä koostaan huolimatta Ahvenisjärvessä saattaa olla suuriakin haukia esim. talven 2011 happikadon aikana järven laskuojasta löydettiin kuolleena 9,8 kg hauki! Olisi kannattanut käydä heittelemässä edellisenä kesänä..

Suolijärvi

Suolijärven kalasto koostuu Hauista, ahvenista, särjistä ja kiiskistä. Näiden peruskalojen lisäksi tästä järvestä voi saada myös siikaa. Helppoa siian saaminen ei ole, mutta ihan mahdollista. Muikkulaiset ovat aikaisemminkin onnistuneet narraamaan sieltä pilkillä muutamia siikoja.

Särkijärvi

Hervannan suurin järvi on kaunis, kirkasvetinen ja paikoittain lähes erämainen järvi Hervannan syleilyssä. Tai ainakin se oli erämainen ennen kuin sen poikki rakennettiin iso silta.. Nimensä mukaisesti Särkijärvessä on erityisen paljon särkiä. Myös muita kaloja löytyy. Järvessä on ihan mukavasti peruskokoista 1-2 kg haukea ja punalihaistakin on järveen joskus ilmeisesti istutettu. Vuonna 2006 eräs Hannu Hanhi sai Särkijärvestä jerkillä 8,1 kg järvilohen! Järven koon ja mökkien takia vene on tehokkaan kalastamisen vuoksi lähes välttämätön väline.

Hervantajärvi

Hervannan nimikkojärvi soveltuu lähinnä hauenkalastukseen. Haukea järvessä onkin varsin mukavasti. Suurin Muikkulaisten Hervantajärvestä saama hauki venytti puntarin vieteriä peräti 5,26 kg edestä. Järveen on istutettu myös siikaa.

Hervannan lähialue

Näiden järvien ei voi enää sanoa olevan kävelymatkan päässä Hervannasta, mutta polkupyörällä tai nyssellä nämäkin tavoittaa hyvin.

Kaukajärvi

Sukeltajienkin suosiossa oleva erittäin kirkasvetinen järvi. Täältä on ennen muinoin (70-80 luvulla) saatu paljon hirmuisia ahvenia. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet varsin hiljaisia, mutta kai niitä isomuksia voi siellä olla edelleenkin, ei vain kukaan ole saanut pitkään aikaan. Keväisin järveen istutetaan kirjolohia joita voi yrittää heittokalastaa vaikka soutustadionin laitureilta. Järvessä on myös siikaa. Erittäin haastava kalapaikka, ei kuitenkaan kannata lannistua ensimmäisestä nollareissusta, järvi voi yllättää sitkeän yrittäjän.

Höytämönjärvi

Lempäälän puolella oleva n. 200 hehtaarin suuruinen järvi. Järvestä saa erityisesti haukea, mutta huhuja on kuulunut myös siika, kuha ja kirjolohisaaliista.

Iso-Kyynärö

Toinen niukasti Lempäälän puolella sijaitseva järvi. Tämä pieni järvi on Kyynäröjärven Kalastajat ry:n aktiivisesti hoitama. Järveen istutetaan taimenta, kirjolohta ja siikaa. Istutuksista huolimatta järvella saa esim. pilkkiä jokamiehenoikeudella.

Iidesjärvi

Voimakkaasti rehevöitynyt, mutta kalaisa järvi. Sai ennen olla rauhassa kalastajilta saastuneisuutensa takia. Järvi on sittemmin hieman puhdistunut ja kalastuspainekin on sitä myöten lisääntynyt. Erityisesti onkijoiden suosiossa sillä täältä voi saada Tampereen seudulla harvinaista karppia. runsaasti myös muita särkikaloja esim. toutainta sekä tietenkin haukia. Laajat hetteikkö- ja kaislikkoalueet haittaavat rannalta kalastusta, joten täällä veneestä olisi paljon apua. Järven pohjois- ja länsirannalta löytyy silti myös heittopaikkoja. Rannalta kalastajan kannattaa kokeilla myös Iidesjärvestä lähtevää laskuojaa, Viinikanojaa, erityisesti keväisin jolloin sitä pitkin nousee kalaa kudulle Iidesjärveen.

Tampere

Tampereelta löytyy tietenkin myös suuret järvet Näsijärvi ja Pyhäjärvi. Nämä järvet ovat kalaisia, mutta vene on käytännössä välttämätön niiden tehokkaaseen kalastamiseen, joten ei niistä sen enempää tässä.

Tammerkoski

Tampereen teollistumisen alkulähde, josta saa edelleen myös kalaa. Tammerkoski pysyy sulana koko talven, joten se tarjoaa oivan keinon vapakalastusvietin tyydyttämiseen myös talvisaikaan. Kosken kalasto koostuu istutetuista taimenista ja kirjolohista. Koskeen nousee taimenta ja järvilohta myös läheisistä Pyhä- ja Näsijärvistä. Myös siikaa ja harjusta tavataan.

Tammerkoski jakaantuu kalastuksellisesti kolmeen eri alueeseen: niskaan, välikoskeen ja Ratinan suvantoon. Satakunnansillan yläpuoliselta, Finlaysonin ja Tampellan väliseltä alueelta ei kalaa tai kalastajia nykyään enää juurikaan tapaa. Niskalta ja Ratinasta voi saada isojakin Näsi- ja Pyhäjärven poikasistutuksista peräisin olevia taimenia tai järvilohia. Parhaillaan ko. alueet ovat syksyllä, mutta niska-aluetta koskee syksyisin rauhoitus.

Koskipuiston saalisvarmuus on riippuvainen lähinnä edellisestä istutusajankohdasta, koska koskenpätkä on suljettu padolla molemmista päistä. Näsijärvestä tosin pääsee joskus “luonnon kalaakin” patojen yli. Kaikkia istukkaita ei kuitenkaan Koskipuistostakaan ongita heti istutuksen jälkeen, vaan ensimmäisten kevätauringon säteiden lämmittäessä saattaa hyvinkin saada syksyn istutuksesta peräisin olevan kirjon.

Kalastuslupa maksaa 4 €/6h Koskipuiston Rosson seinällä olevasta automaatista ostettuna tai 5 €/vrk Koskikadun R-kioskilta ostettuna. Muista varata pitkävartinen (~3 m) haavi mukaan, sillä kalastus tapahtuu pääosin aidan takaa korkealta rantapenkereeltä. Muikulta voi vuokrata 3 m teleskooppihaavia, jonka eräs vaihto-opiskelija kerholle lahjoitti.

Tampereen naapurikunnat

Lempäälän kosket

Lempäälän kosket koostuvat Lempäälän keskustan läpi virtaavista Kuokkalan- ja Herralankoskista, joista Kuokkalankoski jakaantuu vielä kahteen osaan, ylempään ja alempaan Kuokkalankoskeen. Paikka on myös autottoman kalastajan saavutettavissa  – Paunun linja 71 kulkee Tampereelta Lempäälään.

Koskialueen kalakanta on todella monipuolinen; kirjolohi, toutain, kuhan, taimen, hauki, ahven, harjus, säyne ja siika joista jokaisen voi ainakin periaatteessa saada siiman päähän samalla reissulla. Lempäälän kosket ovat tunnettuja erityisesti suurista toutaimistaan. Nämä turbosärjet voivat kasvaa Lempäälässä jopa SE mittoihin. Muutakin kalaa joesta saadaan paljon, mutta kuten kaikissa muissakin hyvissä kalapaikoissa, täälläkin kakulla on paljon jakajia. Ajoittain kalastajia riittä jopa ruuhkaksi asti. Joen vesi on ruskeahkoa, mutta kohtuullisen puhdasta. Lempäälän koskista on ollut juttua mm. Erälehdissä 9/2010, 7/2010, 5/2009, 7/2005 ja 8/2000.           Vuorokausilupa 10 €.

Siuronkoski

Lyhyt koskenpätkä vesivoimalan alapuolella n. 10 km Nokian keskustasta länteen. Myös autottoman kalastajan tavoitettavissa – Länsilinjojen linja 79 kulkee Siuroon Tampereen linja-autoasemalta.

Siuronkoski kilpailee Lempäälän koskien kanssa Pirkanmaan, ellei jopa koko Suomen parhaan toutainpaikan tittelistä. Toutainta kannattaa tavoitella keväällä heti ensimmäisten lämpimien kelien saapuessa. Alapuolisesta Kulovedestä nousee koskeen taimenia (joskus isojakin), haukia, kuhia ja ahvenia. Myös kirjolohta istutetaan säännöllisesti. Pienellä kalastusalueella on kova kalastuspaine, varsinkin silloin kun puskaradio on tiedottanut tankkiauton käynnistä. Voimalaitoksen alapuolen lisäksi kannattaa kokeilla myös laitoksen yläpuolta, sieltäkin voi kalan napata. Erälehti on kirjoittanut Siuronkoskesta ainakin numeroissa 5/2009, 9/2007 ja 6/2001.    Vuorokausilupa 8 €.

Haihunkoski

Tarpianjoen Haihunkoski virtaa aivan Viialan keskustassa. Myös tänne pääsee Paunun bussilla. Kalavalikoimaan kuuluu taimen ja kirjolohi, joita istutetaan säännöllisesti kalastuskauden aikana. Lisäksi kosken alapuolinen suvanto on keväisin suurtoutaimen kalastuspaikka. Myös kuha ilahduttaa kalastajia alkukesästä. Haihunkoski on mainuttu Erälehdissä 8/2004 ja 3/2001. Vuorokausilupa 12 €.

Kaivannon kanava

Kaivonnon ”kavanaan” syntyi virtapaikka kun kanavan rakentajille kävi vuonna 1830 pieni kämmi. Rakenteilla olleen kanavan rakenteet pettivät ja yläpuolisen Längelmäveden vedenpinta laski kertarysäyksellä pari metriä :-). Nykyään paikalla on n. 25 metriä leveä ja 100 metriä pitkä vuolle. Kaivantoon istutetaan taimenta, mutta istukkaat taitavat enimmäkseen karata kanavaa ympäröiviin Roineeseen ja Längelmäveteen. Istukkaat kuitenkin palaavat ajoittain kanavaan mässäilemään pikkukaloilla, joten oikein kalareissunsa ajoittanut kalastaja voi saada pulskan ”nousutaimenen”. Kesällä voi tavoitella jigillä vuolteeseen öisin nousevaa kuhaa. Kuhan koko on usein aika pientä, mutta seassa ui isompiakin. Vuorokausilupia (5 €) myydään kanavan rannalla olevasta kioskista.

Roine

Jos harrastaa pilkintää ja haluaa saada suuren saaliin (lukumääräisesti) niin kannattaa mennä Roineelle. Muikun pilkkikisoissa Roine on osoittautunut varsinaiseksi ”mättöpaikaksi”. Pilkkiahvenet ovat enimmäkseen sinttikokoa, mutta niitä saa helposti paljon.

Kulovesi

Suurempaa paistikarkeaa ahventa kannattaa lähteä metsästämään Kulovedeltä. Matkaa sinne kertyy jo yli 40 km. Autottomat voivat kysellä kyytejä muilta Muikkulaisilta jotka käyvät silloin tällöin Kulovedellä. Autolliset voivat puolestaan kysellä kyytiinsä bensakulujen jakajia..

Comments are closed.